Skip to main content

Jatkuvan oppimisen uudistus on hallituksen hanke, jolla vastataan läpi elämän jatkuvaan tarpeeseen kehittää ja uudistaa osaamista. Yksi tärkeimmistä päämääristä on osaamisen aiempaa parempi tunnistaminen ja tunnustaminen.

Jatkuva eli elinikäinen oppiminen tarkoittaa nimensä mukaisesti koko eliniän jatkuvaa oppimista. Parlamentaarinen jatkuvan oppimisen uudistus koskee nimenomaan työikäisiä.

Parlamentaarisen jatkuvan oppimisen uudistuksen linjaukset valmistuivat vuoden 2020 lopulla. Uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita ovat muun muassa koulutustarjonnan lisääminen ja parantaminen. Myös kattavat elinikäisen ohjauksen palvelut kuuluvat uudistuksen piiriin. Yksi hankkeen päämäärä on kehittää nykyisiä digitaalisia palveluja ja tehdä niistä entistäkin integroidumpia.

Jatkuva oppiminen osaksi muuttuvaa työelämää

Työelämä kehittyy jatkuvasti. Muun muassa teknologia ja työtavat ovat jatkuvassa muutoksessa. Jatkuvan oppimisen uudistus on keino vastata työelämän muutoksen tuomiin haasteisiin. Muutokseen voidaan vastata muun muassa pitämällä huoli henkilöstön osaamisesta. Panostamalla henkilöstön jatkuvaan kouluttamiseen tuetaan yrityksen elinvoimaisuutta ja säästetään pitkän aikavälin resursseja.

Jatkuvan oppimisen uudistuksen linjausten mukaan tarvitaan yhtenäinen strategia osaamisen kuvaamiseen, tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Osaamisen kehittäminen tulee olla yrityksen strategiassa ja työkulttuurin tulee tukea jatkuvaa oppimista. Osaamisen johtaminen tulee myös olla tavoitteellista ja ennakoivaa. Ennakointia ja tavoitteellisuutta tukevat esimerkiksi erilaiset sähköiset ja ketterät kehityskeskustelumallit, joiden avulla voidaan tarkastella henkilön osaamisen kehittymistä monipuolisesti ja havainnoivasti.

Enemmän vuorovaikutusta koulutuksen järjestäjän ja työelämän välille

Jatkuvassa oppimisessa on tärkeää, että tuetaan sekä tutkintotavoitteista että ei-tutkintotavoitteista koulutusta. Työ muuttuu ja uusia innovaatioita syntyy jatkuvasti. Niiden mukana syntyy uusia osaamiskokonaisuuksia, joita ei välttämättä ole mielekästä liittää mihinkään tutkintoon osaksi. On siis olennaista, että myös ei-tutkintotavoitteinen osaamisen tunnistetaan. Uudistuksen tavoitteena on myös lisätä sellaisten opintojen määrää, joita on mahdollista suorittaa sujuvasti työn ohessa.

Myös verkostot ovat olennainen osa jatkuvan oppimisen uudistusta. Muun muassa koulutuksen järjestäjän ja työelämän vuorovaikutusta halutaan tehostaa. Tähän ratkaisu voisi esimerkiksi olla verkostoviestinnän kehittäminen ja parempien viestintäkanavien käyttöönotto. Niiden avulla esimerkiksi työelämä voisi paremmin tiedottaa avoinna olevista harjoittelupaikoista ja koulutuksen järjestäjä voisi tiedottaa tarjolla olevista kursseista työelämän tarpeisiin.

Parempaa osaamisen tunnistamista ja tunnustamista

Parlamentaarisen jatkuvan oppimisen uudistuksen periaate on, että jokaiselle tulee varmistaa osaaminen jonka pohjalta jatkuva oppiminen on mahdollista. Olemassa oleva osaaminen tulee olla paremmin tunnistettavissa, kuten myös yksilön vahvuudet. Myös osaamispuutteiden tunnistaminen on tärkeää, jotta osaamisen kehittämisen toimet kyetään kohdistamaan oikein.

Jatkuvassa oppimisessa keskeistä on henkilökohtaistaminen. Osaamisen tunnistaminen on vahvasti yksilöllistä. Oli kyse sitten esimerkiksi toisen asteen tutkinnosta tai ei-tutkintotavoitteisesta osaamisen kehittämisestä, tarvitaan työkaluja tukemaan yksilöllisiä ura- ja opintopolkuja.

Digitaaliset työkalut tukevat jatkuvaa oppimista

Digitaaliset ratkaisut tarjoavat monipuolista tukea osaamisen kuvaamiseen ja sanoittamiseen. Työkalujen avulla on mahdollista hahmottaa, missä osa-alueessa yksilöllä on kehitettävää ja millä osa-alueilla yksilö on jo saavuttanut riittävän osaamisen.

Muun muassa digitaaliset osaamiskartoitukset ja osaamisen hallintajärjestelmät ovat tehokkaita työkaluja tukemaan jatkuvaa oppimista. Nämä tarjoavat osaamiseen ja sen kehittymisen kuvaamiseen useita tapoja. Esimerkiksi erilaiset itsearviointi- ja arviointityökalut, sekä viestintä- ja palauteominaisuudet vahvistavat osaamisen kehittämisen kannalta elintärkeää työnantajan ja työntekijän välistä dialogia. Digitaalisten työkalujen hyödyntäminen tavoitteellisessa osaamisen kehittämisessä takaa sen, että henkilön osaamisesta ja sen kehittymisestä jää jälki.

Kun yrityksessä ilmenee uusia tarpeita henkilöstön kouluttamiseen, on jokaisella työntekijällä hyvä olla henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma. Uusien koulutustarpeiden ilmetessä tähän suunnitelmaan voidaan liittää esimerkiksi tulevia koulutuksia. Samassa suunnitelmassa näkyy myös henkilön osaamisen alkukartoitus, sekä kaikki muu osaaminen ja sen kehitys. Sähköistämällä osaamisen hallinta tuetaan siis monipuolisesti jatkuvaa oppimista.

Teksti ja kuvitus: Veera Heinonen

Study@ on helppokäyttöinen oppimisympäristö, joka lisää vuorovaikutusta oppimisprosessiin osallistuvien välillä.

Lue lisää
Lisää ajankohtaisia artikkeleja

Sopro Online ladattavissa sovelluskaupoista

| Ajankohtaiset | No Comments
Sopro Online iOS ja Android sovellukset löytyvät nyt sovelluskaupoista Sopro -mobiilisovellus on nyt ladattavissa Applen sekä Googlen sovelluskaupoista. Erillinen ladattava…

Rauhallista Joulua

| Uutinen | No Comments
Rauhallista Joulua! Rauhallista joulua ja suuri kiitos kuluneesta vuodesta kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme! Onnea ja menestystä tulevalle vuodelle 2023! Ilmassa…

Sopro Online mobiilisovellus löytyy jatkossa Applen sovelluskaupasta

| Ajankohtaiset | No Comments
Sopro Online -mobiilisovellus on jatkossa ladattavissa Applen sovelluskaupasta kaikille Applen laitteille. Erillinen ladattava sovellus tuo kaikki toiminnot entistäkin helpommin käden…

Rekrytoinnin haasteet 2022 – helmistä raakatimanttien etsimiseen

| Ajankohtaiset | No Comments
Helposti tunnistettavia helmiä ei rekrytointialalla ole tänä päivänä enää lupa odottaa. Katse pitää kääntää hiomattomien timanttien tunnistamiseen, joista yritys voi…