Osaamiskartoitus on keskeinen henkilöstön kehittämisen apuväline, jolla voidaan kartoittaa osaamisen yleinen taso, kirkastaa ydinosaamista sekä selvittää vahvuudet ja kehittämisalueet, niin yksilö- kuin organisaatiotasollakin. Organisaation osaamisen vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen ja huolellinen kartoittaminen on yritykselle selkeä kilpailuetu. Yrityksen onkin syytä varata riittävästi aikaa kartoituksen laatimiseen ja oheiseen keskusteluun, unohtamatta kartoituksen lähtökohtaista räätälöimistä juuri oman organisaation tarpeita vastaavaksi.
Osaamisen kartoituksen pohjalta kerätty tieto voidaan koostaa osaamismatriisiksi. Se on osaamisen arvioinnin ja kehittämisen työkalu, jonka avulla saadaan kokonaisnäkemys eri osaamisalueiden hallinnasta.
Osaamismatriisi kertoo, kuinka hyvin henkilöstön osaaminen vastaa yrityksen osaamistarvetta
Osaamiskartoitusta ei voida pitää täydellisenä osaamisen mittarina, vaan ennemmin suuntaa antavana apukeinona henkilöstön tukemiseen ja ohjaamiseen. Osaamiskartoituksen ja osaamismatriisin tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin henkilöstön tiedot, taidot ja asenteet vastaavat organisaation strategisia osaamistarpeita. Osaamiskartoitus ja osaamismatriisi tarjoavat mahdollisuuden tunnistaa ja sanallistaa organisaation osaamistarpeet. Tätä kautta saadaan selville tarkat osaamisen kehittämisen kohteet, ja voidaan myös tunnistaa mahdollinen hyödyntämätön osaamispotentiaali organisaation sisällä.
Osaamistarpeet priorisoidaan yrityksen liiketoiminnan menestyksen näkökulmasta, jolloin voidaan määritellä kaikkein kriittisimmät osaamisvajeet organisaatiossa. Olennaista osaamiskartoituksessa on tulevan ennakointi, jotta osaamistarve ja henkilöstön nykyinen osaaminen saadaan lopulta kohtaamaan. Osaamiskartoituksen avulla yrityksen strategia konkretisoituu helpommin koko henkilökunnalle.
Henkilökohtaisen osaamisen arviointi kartoituksen keskiössä
Henkilöstön osaamista on hyvä arvioida monipuolisesti useamman henkilön näkökulmasta. Osaamiskartoituksen perustana olevaa itsearviointia voidaan täydentää esimiesarvioinnilla, sekä kollega- tai alaisarvioinnilla. Tällöin osaamiskartoitus tarjoaa myös erinomaisen tilaisuuden systemaattiseen palautteen antamiseen, eikä kartoitus rakennu vain subjektiivisen kokemuksen varaan. Eri henkilöiden suorittamien arviointien keskiarvoa voidaan itsearviointia luotettavammin pitää henkilön osaamisen tasona kussakin osaamisalueessa.
Osaamiskartoituksen olisi hyvä jättää tilaa vapaalle lisätiedolle, jotta henkilöt voivat itsearvioinnin yhteydessä lisätä osaamisprofiiliinsa myös muita osaamisalueitaan ja tuoda esiin potentiaalia, jota yrityksessä voidaan mahdollisesti hyödyntää tulevaisuudessa. Osaamiskartoituksen avulla voidaan välittää tietoa esimerkiksi tulevaisuuden koulutustarpeista ja kiinnostuksen kohteista.
Osaamiskartoitus luo pohjan osaamisen tavoitteelliselle kehittämiselle
Osaamiskartoituksen pohjalta tehtyä osaamismatriisia voidaan hyödyntää monella tavalla. Yksinkertaisen henkilöstön osaamiskartan lisäksi se voidaan nähdä laajempana työvälineenä henkilöstön osaamisen kokonaisvaltaisessa hallinnassa. Osaamiskartoitusta ja osaamismatriisia voidaan hyödyntää esimerkiksi koulutustarvekartoituksen suunnittelussa, jotta voidaan luotettavasti selvittää ammattitaitoa ylläpitävän ja sitä lisäävän koulutuksen tarve. Matriisin pohjalta voidaan myös rakentaa tavoitteellinen osaamisen kehittämissuunnitelma. Myös kehityskeskusteluissa ja rekrytoinnissa (esimerkiksi osaamisprofiilin määrittämisessä), sekä perehdytyksen ja itsearviointien yhteydessä voidaan hyötyä osaamiskartoituksesta.
Suurin hyöty saadaan, kun osaamiskartoitus tehdään samanaikaisesti koko organisaatiolle. Tällöin saadaan yhteinen ja yhtenäinen käsitys organisaation kokonaisosaamisesta, ja koko organisaation ydinosaaminen saadaan kuvattua samalla kertaa. Osaaminen kannattaa alusta asti pyrkiä kuvaamaan tulevaisuutta painottaen, jotta osaamiskartoitusta ja sen pohjalta tehtyä matriisia voidaan hyödyntää myös laajemmassa mittakaavassa organisaation osaamisen kehittämisen työvälineenä.
