Mikro-oppiminen arjessa: vinkit kiireisille ammattilaisille
Mikro-oppiminen (engl. microlearning) on oppimistapa, joka keskittyy pieniin, helposti pureksittaviin oppimisyksiköihin eli mikrosisältöihin. Sen avulla voit omaksua uutta tietoa ja taitoja lyhyissä, keskittyneissä tuokioissa, jotka on helppo sulauttaa kiireiseen arkeen. Nyrkkisääntö on, että yhden mikrosisällön suoritus ei saa kestää 15 minuuttia pidempään.
Mikro-oppimiselle ei ole vielä muodostunut vakiintunutta ja yleisesti hyväksyttyä “virallista” määritelmää. Sillä voidaan viitata tapaan oppia tai tapaan tuottaa opetussisältöä. Molemmat ovat käytännössä tarpeellisia näkökulmia. Viimeaikoina termillä viitataan usein didaktiseen tapaan toteuttaa opetusta ja luoda opetussisältöjä. Mikro-oppimisen määritelmään liitetään usein myös sisällön multimodaalisuus ja moniaistillisuus, millä tarkoitetaan sisällön koostumista mm. tekstistä, kuvasta, äänestä ja liikkeestä.
Digitaalisuus on mikro-oppimisen oleellinen mahdollistaja. Mikro-oppiminen ja sen toteutukset ovat kehittyneet digitaalisuuden ja tarpeellisten teknologioiden kehittymisen sekä niiden käytön arkipäiväistymisen myötä. Älypuhelin jokaisen potentiaalisen oppijan taskussa on hyvä lähtökohta mikro-oppimisen toteuttamiselle. Kun kehityksen taustana huomioidaan vielä aina nopeatempoisemman työelämän ja teknologisoituvan yhteiskunnan vaatimukset, sekä lisänä niiden vaikutukset kulttuuriimme, on mielenkiinto mikro-oppimiseen helppo ymmärtää.
Ensiajatukset lyhyistä teksteistä ja videoista sekä klikkailtavista tehtävistä voivat luoda mielikuvan kevyeen sisältöön sopivasta konseptista, joka ei sovellu todellisten, “oikeiden” sisältöjen opettamiseen ja oppimiseen. Erityisesti vaikeat sisällöt juuri vaativatkin monipuolista opetusmateriaalia, tähän on ymmärretty ennenkin panostaa. On myös tunnettua, että ihmiset ovat oppijoina erilaisia, kuten myös, että ihmisten keskittymiskyky on rajallinen. Asiaan liittyvä tutkimus on vielä varsin nuorta, mutta tutkimustulokset ovat tähän mennessä erittäin lupaavia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että mikro-oppiminen ja pelillistäminen parantavat oppijoiden motivaatiota, opetukseen osallistumista sekä suoriutumista. Nämä edut on mikro-oppimiseen paneutuneiden helppo allekirjoittaa. Myös viimeaikaiset psykologiset tutkimustulokset muistista, oppimisesta sekä oppijoiden huomion ylläpitämisestä tukevat ajatusta mikro-oppimisen toimivuudesta sen mahdollistaessa parempia oppimistuloksia sisällön muistamisessa.
Mikro-oppiminen on tehokas ratkaisu työelämän muuttuviin tarpeisiin
Alati muuttuvassa työelämässä osaamisen kehittäminen on suorastaan välttämätöntä kilpailukyvyn ylläpitämisessä. Toisaalta kiireisessä työarjessaan kiinni olevien työntekijöiden istuttaminen neuvotteluhuoneeseen tai Teamsin äärelle, vaikkapa päiväksi voi olla monessa tapauksessa mahdoton ajatus. Syynä voi olla, ettei tiimin työtehtäviä voida laittaa pitoon tai että sinänsä monille tarpeellinen koulutus on sillä hetkellä ajankohtainen vain osalle koulutettavista. Mikro-oppiminen vastaa näihin haasteisiin. Lyhyet oppimistuokiot mahdollistavat oppimisen silloin, kun sille on tarve ja aikaa. Oppimista voidaan toteuttaa oikea-aikaisesti oppimistarpeen ilmetessä. Oppiminen voidaan mahdollisesti nivoa työtehtäviin, jolloin työntekijä saa sekä uutta informaatiota että pääsee välittömästä hyödyntämään sitä työtehtävissään samalla harjaantuen taidoissaan. Joustava tapa oppia säästää resursseja sekä aikaa ja on silti todella tehokasta.
Kouluttajille mikro-oppimisen käyttöönotto voi tuntua aluksi haastavalta, ja luonnollisesti vaatii panostusta konseptia käyttöönotettaessa. Kouluttajan lähtökohta voi olla, että oppimateriaalia luodaan ja oppimista suoritetaan pieninä osina, joita toisiinsa yhdistelemällä muodostuu laajempia loogisia kokonaisuuksia, kuten esim. kursseja. Toinen lähtökohta on, että koulutusprosessia ja sen sisältöä pieniksi paloiksi hajottamalla, siitä saadaan oppijoille helpompi ja tehokkaampi koulutus. Kun pohjatyö on tehty, näkyvät hyödyt myös kouluttajille. Pieniin osiin jaettu selkeä sisältö on ketterämmin muutettavissa, kun ympäristö ympärillä muuttuu. Oleellisin asia on tietenkin oppimistulokset. **** On arvioitu, että oppimisen kustannukset voivat laskea 50 % samalla, kun uuden tiedon omaksumisnopeus voi kolminkertaistua! Näin suurten hyötyjen puolesta kannattaa pohjatyöhön panostaakin.
Mikro-oppimisen hyötyjä:
- Tehokkuus: Lyhyet ja keskittyneet oppimispätkät tehostavat tiedon omaksumista. Keskimäärin vain 5-10 minuuttia päivässä riittää oppimiseen.
- Muistettavuus: Pieniin oppimisyksiköihin keskittyminen parantaa tiedon säilymistä pitkällä aikavälillä. Unohtaminen vähenee.
- Monipuoliset sisällöt: Uusin koulutusteknologia ja e-oppiminen mahdollistaa monipuoliset motivoivat materiaalit: multimedia, oppimispelit, muistiinpanot, erilaiset opetusmenetelmät
- Joustavuus: Mikro-oppimista voit harjoittaa milloin ja missä vain, verkkokurssit voi suorittaa vaikkapa matkalla töihin tai lounastauolla.
- Motivaatio: Opiskelija saavuttaa pienissä osissa nopeita voittoja, mikä pitää motivaation korkealla ja innostaa jatkamaan oppimista.
- Henkilökohtainen kehitys: Voit räätälöidä oppimisen juuri omiin tarpeisiisi. Valitse aiheet, jotka ovat sinulle tärkeitä.
Suositeltavaa lisälukemista aiheesta:https://link.springer.com/article/10.1007/s11042-020-09523-z
Artikkelin tekijät:
Rebeca P. Díaz Redondo, Manuel Caeiro Rodríguez, Juan José López Escobar & Ana Fernández Vilas