Valitsetko perinteisen kehityskeskustelumallin vai mieluummin jatkuvan mallin?
Sopro Onlinessa voit hyödyntää molempia!
Sopro Online
Kehityskeskustelut
Sähköistä kehityskeskustelut ja säästä resursseja
Perinteinen vai jatkuva malli?
Säästä resursseja
Parempia tuloksia
Perinteinen kehityskeskustelu
- Sovellus ohjaa prosessia
- Sovellus tarjoaa keskustelurungon
- Sovellus toimii kehityskeskustelun dokumentointipohjana
Perinteisessä kehityskeskustelussa annetaan säännöllisin väliajoin mahdollisuus rauhoittua keskustelemaan “miten meillä menee”. Arjen pyörittämisessä vuorovaikutusta voi olla paljonkin, mutta keskusteltavat asiat voivat liittyä hyvin tiiviisti juuri sillä hetkellä menossa oleviin asioihin. Etukäteen tiedossa oleva kehityskeskustelu mahdollistaa, että molemmilla osapuolilla on mahdollisuus sanoa sanottavansa ja tulla kuulluksi. Kehityskeskustelu tarjoaa mahdollisuuden nousta arjen yläpuolelle ja katsoa aika ajoin isoa kuvaa tekemisessä.
Kehityskeskustelujen tulee olla suunniteltuja, niihin pitää valmistautua. Tätä toimintatapaa tukee kehityskeskustelurungon käyttäminen, joka on molempien osapuolten tiedossa etukäteen ja luo raamit keskustelulle. Säännöllisellä kehityskeskustelulla voidaan myös varmistaa, etteivät yksittäiset työntekijät jää väliinputoajiksi, mikäli heille ei juuri sillä hetkellä ole menossa aktiivista osaamisen kehittämistä, vaikka se yrityskulttuuriin muuten kuuluukin.
Jatkuva (ketterä) kehityskeskustelu
- Sovellus luo puitteet jatkuvan kehityskeskustelun hoitamiseksi
- Perustuu työntekijän kehittymissuunnitelmaan, joka voi olla hyvin dynaaminen
- Jatkuvassa kehityskeskustelussa hyödynnetään osaamisen kehittämisen työkaluja
Monilla työpaikoilla työ on hyvin dynaamista ja tavoitteet on sovittava ennemminkin viikko- tai kuukausitasolla kuin vuosi- tai puolivuotistasolla. Tämä edellyttää jatkuvaa vuorovaikutusta, johon nykyaikaiset vuorovaikutteiset verkkopohjaiset työkalut sopivat hyvin.
Kehityskommenteista ja keskusteluista jää jäljet, niitä voi kommentoida reaaliaikaisesti tai muutaman päivän viiveellä, mikä sopii yleensä hyvin nykypäivän työpaikkojen rytmiin. Työntekijöille voidaan määritellä juuri sillä hetkellä keskeiset osaamistavoitteet eli kehittymiskohteet. Nämä voivat olla pitkäaikaisia tai esimerkiksi projektiluonteisuuden takia hyvin lyhyelle aikavälille osuvia. Kun tarvittava osaaminen on saavutettu tai osaamiset vanhenee, valitaan uudet osaamistavoitteet.
Kehityskeskustelujen ainoina osapuolina eivät välttämättä ole enää pelkästään työntekijä ja esimies, vaan palautetta halutaan tiimin jäseniltä, mahdollisesti jopa asiakkailta ja myös itsearvioinnilla on oma asemansa. Tähän sopii 360 asteen palaute, jolla palautetta voidaan pyytää yhdestä tai useammasta määritellystä kehittymiskohteesta ja palautetta voidaan pyytää yhdeltä tai useammalta henkilöltä.
Molempien kehityskeskustelumallien hyödyntäminen
Sopro Online mahdollistaa molempien kehityskeskustelumallien käyttämisen, joko erikseen tai yhdessä.
Jatkuvaa/ketterää kehityskeskustelua voidaan käyttää konkreettisten, ajankohtaisten osaamistavoitteiden saavuttamiseen. Osaamistavoitteiden saavuttamiseksi järjestelmä tarjoaa monipuoliset välineet; keskustelu- ja palautteenantomahdollisuudet sekä verkko-oppimisympäristön oppimistehtävineen.
Perinteistä, systemaattista kehityskeskusteluprosessia ohjataan järjestelmään rakennetuilla muistutuksilla, jotka säännöllisin väliajoin muistuttavat molempia osapuolia ajankohtaisesti keskustelusta ja tarjoavat yritys- tai ryhmäkohtaisen rungon keskustelun pohjaksi. Keskustelu ja mm. siinä määritellyt pidemmän aikavälin tavoitteet tulevat dokumentoiduksi ja ovat molempien osapuolien nähtävissä, joten aiempiin keskusteluihin on helppo myöhemmin palata.

