Lue myös uusi blogimme Ketterää suorituskyvyn johtamista muuttuvassa maailmassa OKR:n ja CFR:n avulla!
Kehittämissuunnitelma on keskeinen työväline kun halutaan kehittää osaamista tehokkaasti ja tavoitteellisesti. Parhaimmillaan kehittämissuunnitelma on läpinäkyvä alusta sekä osaamistaan kehittävälle henkilölle, että hänen ohjaajilleen ja kouluttajilleen.
Kehittämissuunnitelma pohjautuu osaamistavoitteiden määrittelyyn
Kehittämissuunnitelman tarkoituksena on toimia alustana, jonka avulla voidaan suunnitella, kirjata muistiin ja seurata oppimista ja osaamisen kehittämistä. Suunnitelmaan kirjataan ylös kehittämistarpeet ja – tavoitteet, ja määritellään mitä taitoja tai ominaisuuksia on tarpeen kehittää, ja mitä toimia tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseksi.
Osaamisen kehittäminen lähtee liikkeelle osaamistarpeiden määrittelystä ja tavoitteiden asettamisesta. Kehittämissuunnitelmaan kirjataan ylös niitä tietoja, taitoja ja muita osaamisia, joita on tarpeen kehittää, sekä määritellään mitä halutaan saavuttaa esimerkiksi seuraavien kuukausien aikana. Nykyinen osaamistaso voidaan määritellä esimerkiksi osaamiskartoituksen muodossa, jolloin hahmotetaan kuinka lähellä tavoitteita kunkin osaamisen kohdalla ollaan.
Kaikki tavoitteet on hyvä asettaa tärkeysjärjestykseen, ja kullekin on syytä määritellä aikataulu, jotta lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet erotetaan selkeästi toisistaan. Kehittämistavoitteet on hyvä pilkkoa hallittaviksi palasiksi, joiden onnistumiselle määritellään selkeät mittarit. Sopivien mittareiden avulla osaamisen kehittymistä voidaan seurata luotettavasti, sekä tietysti todeta milloin tavoite on saavutettu. Mitä tarkemmin tavoitteet ja tarvittavat toimenpiteet määritellään, sitä helpompaa ja tehokkaampaa osaamisen kehittymisen seuraaminen ja arviointi on. Tarvittavia toimenpiteitä määriteltäessä on tärkeää ottaa huomioon henkilön omat toiveet ja näkemykset siitä, millä tavoilla hän mieluiten oppii ja kehittää osaamistaan.
Oikein toteutettu kehittämissuunnitelma tukee tavoitteiden saavuttamista
Oikein toteutettu kehittämissuunnitelma tukee tavoitteiden saavuttamista käytännössä, ja mahdollistaa osaamistarpeiden ja –tavoitteiden, sekä tarvittavien toimenpiteiden ja mittareiden tarkan määrittelyn. Hyvä kehittämissuunnitelma on myös selkeä, eikä vaadi kohtuutonta vaivannäköä osapuolilta.
Jatkuva mahdollisuus kehittyä ja oppia uutta on tärkeä osa motivaatiota. Siten jo kehittymisprosessi itsessään kannustaa oppijaa parempiin suorituksiin. Huolella toteutettu, selkeä ja sopivaa panostusta vaativa kehittämissuunnitelma on avain tehokkaaseen ja tavoitteelliseen osaamisen kehittämiseen.
Yrityksen henkilöstön osaamista kehitetään lähtökohtaisesti yrityksen tarpeita ajatellen. Tällöin on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että työntekijät itse kokevat osaamisensa kehittämisen riittävän motivoivaksi, eivätkä pidä kehittämissuunnitelmaa liian vaivalloisena. Kehittämistarpeista ja – tavoitteista onkin hyvä keskustella yhdessä työntekijän kanssa, ja rakentaa kehittämissuunnitelmaa yhteistyössä. Ihanteellisessa tapauksessa kehittämissuunnitelma on läpinäkyvä alusta, johon kaikki osapuolet voivat yhteistyössä suunnitella ja dokumentoida osaamisen kehittymistä.
Henkilökohtainen kehittämissuunnitelma sopii erinomaisesti myös kehityskeskusteluiden yhteydessä hyödynnettäväksi. Tyypillisesti yritysten perinteisellä mallilla hoidetut kehityskeskustelut toteutetaan kerran tai kahdesti vuodessa. Työn luonteesta, toimialasta ja organisaation osaamistarpeista riippuen, tiiviimpi osaamisen kehittäminen ja niin kutsuttu jatkuva kehityskeskustelumalli voisivat kuitenkin tukea tavoitteiden saavuttamista tehokkaammin.
Kannattaako yrityksen valita perinteinen vai jatkuva kehityskeskustelu?
Lyhyen aikavälin tavoitteet tukevat koko kehittämisprosessia
Kehittämissuunnitelman seurannan ja palautteen aikataulu on arvioitava aina tilannekohtaisesti. Liian usein tapahtuvat palauteet/arvioinnit voivat tuntua tukalilta ja laskea motivaatiota. Liian pitkät välit kehittämisprosessissa puolestaan vaikeuttavat suunnitelmassa pysymistä. Mikäli väli on venynyt liian pitkäksi, suunnitelmasta on saatettu epähuomiossa poiketa liikaa, tai suunnitelma ei välttämättä ole enää ajan tasalla.
Pidemmän aikavälin tavoitteet on kannattavaa pilkkoa tarkoiksi nopeammin saavutettaviksi osiksi. Tällöin kehittymistä on mielekästä tarkastella usein ja säännöllisesti, jolloin saadaan luotettava ja reaaliaikainen kuva osaamisen kehittymisestä. Keskustelua voidaan käydä jatkuvasti, ja mahdollisiin ongelmiin päästään puuttumaan saman tien.
Kehittämissuunnitelmaa sekä asetettuja tavoitteita on myös oltava valmis tarvittaessa muuttamaan ja päivittämään joustavasti, mikäli tavoitteiden saavuttamisessa ilmenee ongelmia. Tässä itsearvioinnit nousevat tärkeään rooliin, kun mietitään miten prosessia voitaisiin parantaa ja henkilön kehittymistä tukea parhaalla mahdollisella tavalla.
Lue myös uusi blogimme Ketterää suorituskyvyn johtamista muuttuvassa maailmassa OKR:n ja CFR:n avulla!
