Perinteinen vai jatkuva kehityskeskustelu?

By 22.7.2019 heinäkuu 29th, 2019 Asiantuntija-artikkeli

Kannattaako yrityksen hoitaa kehityskeskustelut perinteisellä, säännöllisin väliajoin toistettavalla kehityskeskustelulla vai kannattaako siirtyä niin sanottuihin jatkuviin (tai ketteriin) kehityskeskusteluihin? Työn luonteesta ja toimialasta riippuu, kumpi näistä on yritykselle sopivampi. Välttämättä näistä ei tarvitse kuitenkaan valita. Yrityksen on mahdollista myös hyödyntää molempien etuja. Kehityskeskustelusta tulisikin pyrkiä muokkaamaan sopiva työkalu juuri oman organisaation tarpeisiin. Mikäli kehityskeskustelut järjestetään perinteisen menetelmän mukaisesti, on tärkeää varmistaa, etteivät vuosittaiset kehityskeskustelut sulje pois jatkuvaa palautteen antamista ja saamista.

Perinteinen kehityskeskustelu

Perinteinen kehityskeskustelu tarjoaa säännöllisin väliajoin mahdollisuuden pysähtyä keskustelemaan ja pohtimaan ”miten menee?”. Valtaosa yrityksistä toteuttaa perinteistä, tyypillisesti vuosittain järjestettävää kehityskeskustelumallia. Tällä on omat etunsa pitkän aikavälin tarkastelulla, sillä prosessi on selkeä, sallii pitkäjänteisen suunnittelun ja sen ennustettavuus on hyvä. Tavoitteet asetetaan yleensä vuoden alussa, ja tulokset arvioidaan vuoden kuluttua.

Työpaikan arjessa vuorovaikutusta voi olla paljonkin, mutta keskusteltavat asiat liittyvät usein hyvin tiiviisti vain juuri sillä hetkellä ajankohtaisiin asioihin, ja suurempi kokonaisuus jää hahmottumatta. Etukäteen tiedossa oleva kehityskeskustelu mahdollistaa, että molemmilla osapuolilla on mahdollisuus valmistautua ja tulla kuulluksi. Kehityskeskustelu tarjoaa mahdollisuuden nousta arjen yläpuolelle ja katsoa aika ajoin suurempaa kuvaa työnteossa. Säännöllisellä kehityskeskustelulla voidaan myös varmistaa, etteivät yksittäiset työntekijät jää väliinputoajiksi, mikäli heidän osaamistaan ei juuri sillä hetkellä muutoin aktiivisesti kehitetä.

Kehityskeskustelun tulee olla suunniteltu, ja siihen pitää valmistautua. Tätä toimintatapaa tukee tietyn kehityskeskustelurungon käyttäminen, joka on molempien osapuolten tiedossa etukäteen ja luo raamit keskustelulle. Kehityskeskustelun ei kuitenkaan tule olla pelkkää lomakkeen täyttöä. Tilaa on muistettava jättää myös vapaalle keskustelulle.

Jatkuva (ketterä) kehityskeskustelu

Viimeisten kymmenen vuoden aikana monet yritykset ovat siirtyneet ketterämpään kehityskeskustelukulttuuriin. Monilla työpaikoilla työ on hyvin dynaamista ja tavoitteet on sovittava ennemmin viikko- tai kuukausitasolla kuin vuositasolla. Tämä edellyttää jatkuvaa vuorovaikutusta, johon perinteinen kehityskeskustelu ei sellaisenaan riitä. Sen sijaan nykyaikaiset vuorovaikutteiset verkkopohjaiset työkalut sopivat tarkoitukseen hyvin. Jatkuvaa kehityskeskustelua voidaan tarvittaessa käydä nimensä mukaisesti jatkuvasti, ilman täsmällisiä määräaikoja. Ketterä menetelmä mahdollistaa pitkän aikavälin tavoitteiden jakamisen pienempiin osiin, mikä helpottaa niiden saavuttamista ja edistymisen seurantaa.

Kehityskeskustelujen ainoina osapuolina eivät välttämättä ole enää pelkästään työntekijä ja esimies, vaan palautetta halutaan myös tiimin jäseniltä, mahdollisesti jopa asiakkailta. Myös itsearvioinnilla on oma tärkeä asemansa.

 

Sähköisen kehityskeskustelun edut

Säästät resursseja

Kehityskeskustelun sähköistäminen poistaa sen järjestämiseen liittyvän hallinnollisen kuormituksen, ja keventää koko prosessia. Kun kaikki kehityskeskusteluihin liittyvä löytyy yhdestä paikasta, tulee prosessista helposti hallittava ja seurattava. Parhaimmillaan sähköinen järjestelmä ohjaa koko prosessia, jolloin rutiinit hoituvat automaattisesti ja osapuolet voivat keskittyä vain palautteen antamiseen ja saamiseen, eli asian ytimeen. Kehityskeskustelu tehostuu, ja sen tulokset paranevat kun ylimääräisiin järjestelyihin kuluva aika ja panostus voidaan keskittää itse keskusteluun.

Parempia tuloksia

Sähköisessä järjestelmässä kehityskeskustelun dokumentointi voidaan niin ikään automatisoida, ja aiempiin tietoihin voidaan palata vaivattomasti. Sähköisessä ympäristössä käytettävissä on tarvittaessa kaikki data työntekijän kehityskeskusteluista koko hänen työhistorialtaan, jolloin saadaan luotettava kokonaisvaltainen kuva työntekijän kehityksestä, joka ei perustu vain muistikuviin. Kun tiedot ovat jatkuvasti kaikkien osapuolten tarkasteltavissa, säilyy todenmukainen kuva työntekijän osaamisesta ja kehityksestä, mikä tehostaa koko prosessia ja tuo parempia tuloksia.

Paperipinojen sijasta, kehityskeskustelut voivat toimia dynaamisena ja läpinäkyvänä kehittymissuunnitelmana, jolloin tavoite on kirkas ja edistyminen kaikkien osapuolten seurattavissa. Osaamisen kehittäminen voidaan linkittää suoraan asetettuihin tavoitteisiin, jolloin edistymistä voidaan seurata havainnollisesti ja luotettavasti. Sähköisen kehityskeskustelun hyöty on nähtävissä merkittävästi parempina kehittymistuloksina, mikä näkyy suoraan työtehossa ja työn laadussa.

Sopro Onlinen avulla voit hyödyntää joustavasti molempien kehityskeskustelumallien etuja!

Lue lisää